Käytämme evästeitä tarjoamamme sisällön ja mainosten räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen ja kävijämäärämme analysoimiseen. Jaamme myös sosiaalisen median, mainosalan ja analytiikka-alan kumppaneillemme tietoa siitä, kuinka käytät sivustoamme. Näytä tiedot
Sulje

Ruka avaa yhdistetyn miesten maailmancup-kauden

Ruka avaa yhdistetyn miesten maailmancup-kauden

 

Yhdistetyn joukkueen kämpillä Rukalla on kova kuhina. Päävalmentaja ja Rukan joukkueeseen valitut urheilijat kiusoittelevat veljellisesti toisiaan. Naurun remakasta päätellen joukkuehenki on hyvä. Kisajännityksestä kysyttäessä päävalmentaja Petter Kukkonen myöntää varovaisesti olevansa ehkä porukan pahin jännittäjä.

”Aina ennen kauden alkua on vähän epävarma fiilis. Tuntuu, että kaikki muut on hirveen paljon edellä, mutta sitten se tasoittuu ja huomaa, että asioita on tehty oikein”, päävalmentaja Kukkonen kertoo ja urheilijoilta tulee vahvistus: ”Juu, siitä tulee just uniltaan heränneen karhun oloinen”, Ilkka Herola kuittaa naureskellen. ”Pitkä harjoituskausi takana, toisaalta odottaa innolla alkavaa kautta ja toisaalta jännittää ihan älyttömästi. Pojat on tehneet paljon töitä.” Päävalmentajan mielestä on hyvä, että joukkueen urheilijat myös opiskelevat. ”On se mukavampaa, kun voi aamupalapöydässä puhua muustakin kuin säärikulmista ja sykkeistä, oppii tuntemaan paremmin urheilijatkin”, Kukkonen kertoo.

Mäkihypystä yhdistettyyn vaihtanut Leevi Mutru kuittasi Ensilumenkisoista itselleen edustuspaikan Rukan maailmancupiin. ”Mukava, kun kausi lähti hyvin käyntiin ja onnistuin ehkä hiukan yllätykselläkin ja sain lunastettua a-maajoukkuepaikan. Kunhan pääsee karsinnasta läpi, niin tavoitteet on sen jälkeen nauttia kisasta – sitä kautta se tuloskin sitten tulee. Rankka latu on tulossa ja on selvä, että pitää kaikkensa antaa. Suksipuolella ei ole mitään ongelmaa, kun Onewayn kanssa on löytynyt jokaiselle kelille hyvät parit. Jos sitä painetta muuten tulee, niin saa suksihuolto pitää sen itsellään”, mieluisan komennuksen a-maajoukkueeseen saanut Mutru nauraa.

Janne Ryynänen kertoo löytäneensä pari vuotta kadoksissa olleen ilon urheilemiseen: ”Muutamia vuosia vedin hampaan irvessä, mutta nyt olen yrittänyt löytää sen innon ja ilon, minkä takia tähän hommaan alun perin lähdin. Opiskelun myötä ja erilaisella lähtökohdalla tähän kauteen eli en ole väkisin lähtenyt puristamaan niitä treenejä, mitä ohjelmaan on kirjattu vaan olen lähtenyt tekemään sitä kautta, mikä tuntuu hyvältä ja luottanut siihen, että sitä kautta tulee parhaita tuloksia. Muutama viime kausi on liian orjallisesti menty sen mukaan mitä kirjassa lukee, eikä ole luottanut siihen, miltä itsestä tuntuu.  Kun viime kaudet eivät ole olleet niin hyviä kuin aiemmin, niin on ollut pakko vähän muuttaa kaavaa, että pysyy homma mielekkäänä. Nyt voin sanoa rehellisesti, että nautin treenaamisesta. Nautinto oli liian pitkään hukassa.”

”Odottavat fiilikset on viikonlopun kisaan. Toivon, että pystyn parantamaan siitä, mitä tähän asti on tehty ja pääsemään hommissa eteenpäin ja lähemmäs Ilua (Ilkka Herola). Ei tuon tarvitse keljuilla, kun ottaa muutenkin päähän”, Matti Herola nauraa ja jatkaa: ”Ensimmäisenä pitää läpäistä karsinta ja sen jälkeen kolmenkymmenen joukkoon. Aina kun pääsee maailmancupin kisoihin, niin pitää pistesijan olla tavoitteena. Rukan mäki on mukava hypätä ja latu on rankka.”

Joukkueesta selvimmin tavoitteensa ilmoittaa Ilkka Herola: ”Vaihteeksi lähden parastani tekemään, mutta kymmenen joukkoon pääseminen on tavoitteena. Hiihtäminen on nyt vähän arvoitus, kun olin viime viikolla sairaana pari päivää. Perinteisesti ensilumenleirin jälkeen, kun stressi laukesi, niin tuli flunssa päälle. Se vähän häiritsi valmistautumista varsinkin hiihdon osalta. Ei tarvitse säikähtää, vaikka vielä ei ihan parasta olisikaan. Kausi on pitkä ja sen kunnon ehtii kyllä kaivaa vielä esiin. Kauden alussa on kaikki auki vielä, kun ei itse eikä muutkaan tiedä, mitä pitää odottaa. Sen on itsellekin näytön paikka, on ihan normaali kaudenaloitusfiilis. Täällä on paikat hyvässä kunnossa, saa sataa vaikka mummoja, niin latu pysyy. Rukalla on aina kaikki viimeisen päälle, ei tarvitse hiihtää mutapellolla.

UrheiluSuomi.com


Takaisin edelliselle sivulle