GFT vei upean jännitysnäytelmän

Kaksi Suomen parasta futsaljoukkuetta, täpötäysi katsomo ja panoksena Suomen mestaruus. Siinä einekset keitokseen, josta syntyi kaikkien aikojen suomalainen futsalklassikko.

Porin Palloilijat ja Espoon GFT pelasivat lauantaina futsalin Suomen mestaruudesta. Suuret loppuottelut jäävät usein historiaan odotettua vaisumpina näytöksinä. GFT:n ja PoPan voimainmittelö oli täydellinen poikkeus.

Leppävaaran parketilla nähtiin upeita maaleja, uhrautuvaa puolustusta, reilua miehenottoa ja suuria, vavisuttavia tunteita, joiden mukana täpötäysi katsomo eli loistavasti. PoPa aloitti ottelun terävästi ja loihti muutamia maalintekotilanteita. GFT kuitenkin kesti ja iski. Kotijoukkue loihti kahdesta porilaisvirheestä 2-0 -johdon, ja espoolaisleirissä hykerreltiin tyytyväisyydestä. Mutta Sinimyrskyllä ei ole tapana taipua. Ensin Sami Rantala missasi täydellisen avopaikan tyhjän maalin takatolpalta. Vapauttavan syötön Rantalalle tarjosi maalivahti Juha Ojanperä. Juuri ennen taukoa kuparinen saatiin vihdoin rikki. Jarkko Reinikka vapautti Jukka Raivion. GFT:n maalivahti Matias Sarelius kaatoi Raivion. Kapteeni Reinikka runttasi kavennuksen 6 metrin rangaistuspotkusta, ja vierasjoukkue puhkui jälleen itseluottamusta.

Ottelun toinen jakso alkoi porilaisittain masentavasti. Henrik Henriksson pääsi kunniakujaa pitkin vetopaikkaan, GFT:n johto oli jälleen kaksi maalia. Vain 14 sekuntia myöhemmin iski Vesa Lamminen. Lamppu laukoi ottelun upeimman maalin suoraan ilmasta hienon kulmapotkukuvion päätteeksi.

- Lamminen oli aivan loistava hyökkäyspäässä, vaikka hän pelasi vielä täysin toipilaana. Sitkeän tulehduksen takia hän ei ollut pystynyt harjoittelemaan kolmeen viikkoon. Mihin hän olisi täydessä kunnossa pystynytkään.., PoPan päävalmentaja Teemu Eskola harmitteli.

Hohdokas täysosuma nosti PoPan yhteishengen uusiin sfääreihin. Hyökkäykset vyöryivät GFT:n päätyyn ja tasoitus oli vain ajan kysymys. Jaakko Laitinen nosti PoPan takaisin kiinni kultamitaleihin. Lämmi ajoi syvälle espoolaispäätyyn ja tarjoili pallon maalin eteen Jukka Raiviolle. Juqi runttasi pallon tyhjiin ja porilaisyleisö riehaantui. Vain puolitoista minuuttia myöhemmin oli Sami Rantalan vuoro loistaa. Petri Nieminen tarjoili leivoksen tyhjään tilaan. "Pipo" viiletti paikalle ja tykitti pallon alakulmaan. PoPa oli yhä vahvemmin kiinni kullassa ja kannattajat entistäkin syvemmässä euforiassa.

Jaakko Laitisille annettiin kultaiset avaimet Rantalan osuman jälkeen. Lämmi teki hienon katkon ja karkasi läpiajoon. Laitinen hallitsi tilanteen hienosti ja ohitti nostolla Sareliuksen. Porilaisten painajaiseksi pallo putosi pystypuuhun. PoPan jyrän alle jäänyt GFT todisti suuruutensa, kun joukkue joutui pelaamaan veitsi kurkulla. Joukkue sai rivinsä kuntoon tyylikkään Risto "Kettu" Salmen johdolla. Kettu kuittasi pelin tasoihin viisi minuuttia ennen pelikellon täyttymistä. Maalia edelsi porilaispelaajien liian pitkäksi venähtänyt vaihto. 4-4 -tilanteessa PoPa sai jälleen uuden mahdollisuuden suorittaa lopullinen naulaus. GFT:lle vihellettiin kuudes virhe ja Vesa Lamminen asteli kympille. Matala laukaus ja torjunta! Tasuri ei olisi GFT:lle riittänyt, joten Panu Autio otti reikäpaidan viitan itselleen. Hienon ottelun pelannut Autio todisti, ettei hän ole turhaan maajoukkueen ykköstarget. Luja laukaus ajassa 38.54 murskasi PoPan kultahaaveet - ainakin hetkeksi.

- Olen tavattoman ylpeä joukkueestamme. Nousimme kahdesti kahden maalin takaan tasoihin ja lopulta ohi. Tappion tuska on kova, mutta kaikki näkivät tänään, että Suomen mestaruudesta pelaavat kaksi selvästi parasta suomalaista joukkuetta, Eskola pohti pettyneenä.

- Iso kiitos myös kannattajillemme, jotka tukivat meitä hienosti. Kiitokset myös molemmille joukkueille. Vaikka nyt hatuttaa, pitää muistaa, että tämä on urheilua parhaimmillaan ja pahimmillaan. Tällaisten pelien takia tätä hommaa tehdään. Vastaavia tunteita ja adrenaliinilatausta ei saisi kotisohvalla makaamalla.

Ottelun ainutlaatuisuuden myönsivät yksimielisesti kaikki mukanaolleet. Yli 100 liigaottelua viheltänyt Juha "Sjöbä" Sjöblom tituulerasi ottelun kaikkien aikojen kovatasoisimmaksi liigapeliksi, jonka hän on viheltänyt. Vuodesta 1997 futsalia pelannut maajoukkuemies, GFT:n Ville Sihvonenkaan ei ollut koskaan kokenut vastaavaa näytelmää futsalparketeilla.

- Olen ollut 30 vuotta palloilussa mukana, mutta en missään tällaisessa matsissa. Pulssini oli lähellä kahtasataa parin tunnin ajan, PoPan fysioterapeutti Petri Ojanperä puuskutti ottelun jälkeen.

- Tämä oli loistavaa propagandaa futsalille. Toivottavasti liigaan ja sen näkyvyyteen aletaan vihdoinkin panostamaan. Peli menee vauhdilla eteenpäin, mutta on välillä hyvin turhauttavaa, koska liigan toimintaa ei kehitetä tarpeeksi.

- Liigan pitäisi ehdottomasti huipentua joka kevät huippuotteluihin, jotka kiinnostavat mediaa ja yleisöä. Aion tehdä töitä sen eteen, että pudotuspelit tulevat upeaan lajiimme mahdollisimman nopeasti. Pelaajat ja kannattajat haluavat tätä herkkua lisää, Eskola toteaa.