Rampa TJK sinnitteli puolitoista jaksoa

Eipä tappio koskaan mukavalta tunnu, ja 3-0 kuulostaa aika tylyltä. Jos positiivisia asioita haetaan, ottelu korosti muutaman TJK:n pelaajan vahvuuksia, kun pari avainpelaajaa oli joko sivussa tai pelasi vaivaisena. Merin puuttuminen keskikentältä kokonaan, selkävaivaisen Tanjan lyhyt käynti kentällä, ja Miran ottelussa saama tälli olivat melkoinen handikappi kotijoukkueen hyväksi. Jottei tämä aivan Suomen hiihtojoukkueen selityslistalta kuulosta, tilannetta parhaansa mukaan paikkasivat mm. kärjessä ahkeroinut Tiia, ja vahvaa peliä keskikentällä esittänyt Linda. Joskaan Lindan kovuus ja varmuus ei enää kenellekään yllätyksenä taida tulla.

Ensimmäinen jakso oli jälkikäteen ajatellen TJK:lta erinomainen, ja hyviä tekopaikkoja syntyi enemmän kuin kotijoukkueella. Verkkaisesti liikkeellelähteneen jakson ensimmäinen paikka tuli meille, kun Piia rakensi Miralle laukaisupaikan. Tämä yritti kuudentoista nurkan paikkeilta roikottaa maalivahdin yli, mutta eipä tuo joka kerta onnistu. Viikingit kiristi aavistuksen verran tahtia, ja ensimmäisen vartin kuluessa pallon hallinta siirtyi Viikingeille. Tosin tarkka alakertamme piti kotijoukkueen kaukana tekopaikoilta. Viikingit rakenteli keskialueella tyylikkäästi seinäsyötöillä, mutta useimmiten hyökkäys päättyi joko pitkään läpisyöttöön, joka painui Johannalle saakka, tai sitten laitanousut pysähtyivät laitapakkeihimme Piiaan ja Siskoon. Puolustuskiireidensä ohella Piia ehti myös osallistua hyökkäysten rakentamiseen, ja jopa yritti kaukolaukauksella yllättää maalivahti Heidi Karvisen.

Puolen tunnin täyttyessä ote siirtyy TJK:lle, joka rakentaa tukun hyviä tilanteita kotijoukkueen maalille. Ensin Mira vapautuu keskeltä puolittain irti, mutta puolustajan onnistuneen häirinnän ansiosta Mira joutuu hieman kurottamaan palloon, ja laukaus nousee yli. Tätä tilannetta tosin seurasi kotijoukkueen vaarallinen vastaisku, joka päättyi ensin Johannan torjuntaan ja sitten laukaukseen maalin yli. Mira sai vielä selkeämmän läpiajon hetkeä myöhemmin, mutta maalivahti Karvinen reagoi terävästi, ja nappaa Miran yrityksen sijoittaa vasemmalta sisään. Hieman myöhemmin Tiia pääsee yrittämään läpiajoa, mutta ei onnistu. Jakson loppua TJK hallitsee, jopa pienellä riskillä. Pelaamme lyhyen kulman, mutta pallo menetetään ja kotijoukkue lähtee nopeaan vastaiskuun. Huolimatta ylivoimahyökkäyksestä, selviämme tästä säikähdyksellä.

Aivan jakson loppu on dramaattinen. Mira on päästä läpi, mutta Heidi Karvinen tulee rohkeasti vastaan. Seurauksena on raju törmäys, jossa molemmat loukkaantuvat. Karvinen saa tällin päähänsä, eikä voi enää jatkaa. Onneksi pahempaa ei sattunut. Mira loukkasi tilanteessa reitensä ja jäi jakson lopuksi kentän sivuun hoidettavaksi. Toisella jaksolla hän jatkoi peliä, mutta puujalka ei juoksemista juuri sallinut. Osittain tämän ansiosta kokenut Peetra Väisänen pystyi melko vaivattomasti pitämään Miran pimennossa toisen jakson ajan.

Toisellakaan jaksolla TJK ei lähtenyt puolustavampaan peliin, vaikka Viikingeillä näytti olevan juoksuvoimassa kohtalainen etu. Jakso alkoi meikäläisittäin hieman pahaenteisesti, kun jo toisella minuutilla Viikingit pääsi siihen asti parhaimpaan maalintekopaikkaansa. Johanna torjui näyttävällä heittäytymisellä kuudentoista rajalta lähteneen vedon, ja Sisko siivosi pallon päätyrajasta yli paluupallon tavoittelijan edestä. Lievä ahdinko jatkui kulmana ja kohta annettuna vaparina, jonka Johanna nyrkkeili kulmaksi. Kulman jälkeen saimmekin hyvän veskarin avauksesta lähteneen vastaiskun, josta Tiia hankki meille kulman. Anun antaman kulman joutui puolustus siivoamaan päätyrajasta yli ja seuranneesta kulmasta saimme tilaisuuden. Anu oli laskenut antamansa kulman jälkeen alemmas, jonne tuli purkupallo. Kaukolaukaus oli muuten hyvä, mutta korkeutta siinä oli ehkä metri liikaa.

Viikingit jaksoi puolestaan jauhaa tyylikästä seinäpeliään, mutta silti tuntui ettei TJK:lla ollut aivan pahaa hätää. Onni kääntyi kuitenkin jakson puolessavälissä, kun kotijoukkue sai kulman oikealta. Se pelattiin lyhyenä, ja puna-asuinen pelaaja pääsi hieman turhan vapaasti nousemaan kahdenkymmenenviiden metrin tienoille. Sieltä lähti keskitys, ja epäonneksemme pallo kimposi maaliin purkua yrittäneen pelaajan jalasta. Sanna Miettiselle lopulta merkitty maali oli ehkä hallintaan nähden kohtuullinen, mutta kuitenkin myös onnekas. Eikä onni sitten meille hymyile jatkossakaan. Erinomaisesti pelannut laitapakki Piia saa tällin nilkkaansa, ja joutuu paikattavaksi kentänlaidalle. Pelatessamme muutaman minuutin vajaalla Piian laidalle jää hieman turhaa tilaa. Sieltä puolen tuleekin paha nousu lähelle päätyrajaa, keskitys (tai yritys nostaa maalivahdin yli) joka putoaa aivan takatolpalle, jonne TJK:n pelaajan takaa nousee Annika Standerskjöld juoksemaan pallon sisään: 2-0.

Yritämme vielä pyristellä, Memmu on noussut keskikentälle tukemaan hyökkäystä ja keskikentän rakentamisesta toisella jaksolla enimmäkseen vastannut Linda koettaa vapauttaa Tiiaa läpiajoon, mutta pitkäksi menee. Sitten Viikingit tuleekin yllättäen vasemmalta laidaltaan. Läheltä kulmalippua lähtee hieman epäonnistuneen näköinen matala keskitys, joka näyttää ensin tulevan Johannalle. Esimerkillisesti Viikinkien parhaana palkittu Jamila Heroum taistelee kengänkärkensä TJK:n pelaajan takaa pallon reitille, eivätkä Johannan refleksit riitä suunnanmuutokseen reagoimiseen. Viikingit viimeistelee peräti kolme maalia neljäntoista minuutin sisällä.

Viimeinen kymmenminuuttinen onkin sitten muodollisuus, joka pitää pelata pois.

Vaikutelmani Viikingeistä oli, että tasaisuutta ja laatua riittää ja maalipaikkoja haetaan enemmän kärsivällisellä työllä kuin yllättävillä ratkaisuilla. TJK:n rinki on huolestuttavan kapea, se ei juuri loukkaantumisia ja sairastumisia kestä. Harmillista tässä on, että parhaimmillaan talvella listoilla oli reilusti yli 20 pelaajaa, joista pari olisi todennäköisesti noussut avainrooliin joukkueessa. Mutta tämä nyt on pelaajatilanne ja hienoa, että sitten taistellaan suurella sydämellä, kun runkopelaajia on sivussa. Jälleen kerran alakerta Piia, Sisko, Memmu ja Satu pelasivat vakuuttavasti, ja mielestäni Piia oli joukkueen paras. Linda on noussut viime avainrooliin keskikentällä ja pelaa isolla itseluottamuksella. Vielä viime kaudella kakkosta pelanneet Tiia ja Noora ovat pääsemässä ykkösen kyytiin. Varsinkin Tiian esitys oli vahva.

Seuraava koitos onkin sitten sunnuntaina 24.5. klo 13 Lamminpäässä. Vieraaksemme saapuu JyPK Jyväskylästä.

TJK:n tiedotteesta / UrheiluTampere.com