Leijonien risut ja ruusut

Leijonien risut ja ruusut

Suomen maajoukkueen taival vuoden 2026 Sveitsin MM-kilpailuissa sai kultaisen lopun. Joukkue oli täynnä onnistujia ja pelaajia, jotka ylittivät odotukset. Maailmanmestaruus on Suomelle viides kautta historian, viimeisin tuli vuodelta 2022. Nyt kun kisat ovat päättyneet, on hyvä aika ottaa katsaus Leijonasankarien otteisiin.

 

Maalivahdit:

#29 Harri Säteri, EHC Biel/Bienne, NL, ei arvosanaa

0 ottelua, -pmk, -%, -, -

Vuoden 2022 olympialaisten kultasankari ei pelannut näissä kisoissa otteluakaan, mutta nappasi silti uran toisen MM-kultansa. Euroopan huippuvahteihin viimeisimpinä vuosina kuulunut Säteri oli kisoissa kokoonpanossa kahdessa ottelussa, mutta ei päässyt tolppien väliin.

 

#31 Justus Annunen, Nashville Predators, NHL, 10

7 ottelua, 1,47pmk, 93,4%, 1 nollapeli, 6-1-0-1

Leijonien ykkösmaalivahti, joka torjui erinomaisilla esityksillään Suomelle maailmanmestaruuden. Ottelu Yhdysvaltoja vastaan osoitti, että Annusen on oltava Suomen aloittava maalivahti ja se myös kannatti. Alkusarjan Sveitsi-ottelusta voi antaa hieman miinusta, mutta pudotuspelit antoivat suuren määrän plussaa Annuselle.

 

#70 Joonas Korpisalo, Boston Bruins, NHL, 7-

2 ottelua, 0,50pmk, 94,7%, 1 nollapeli, 2-0-0-0

Korpisalo pelasi Unkaria ja Iso-Britanniaa vastaan, joten hänen todellista virettään on mahdotonta arvioida. Ottelut olivat rutiinivoittoja, eikä Korpisalo kohdannut kuin 19 laukausta 120 pelatun minuutin aikana. Toi kuitenkin kokemusta Säterin kanssa maalivahtiosastolle ja toimi jonkinlaisena mentorina nuoremmalle Justus Annuselle.

 

Puolustajat:

#3 Olli Määttä A, Calgary Flames, NHL, 8½ 

10 ottelua, 0+2, 4 jäähyminuuttia, +5

Määttä pelasi omassa tutussa roolissaan kolmosparin puolustavana puolustajana ja onnistui siinä odotetulla tavalla. Määttä kaupattiin olympialaisten jälkeen Calgary Flamesiin ja se on selvästi nostanut veteraanin itsevarmuutta kentällä. Tärkeä alivoimapelaaja joukkueessa ja hänen vahvuutensa ovat parhaimmillaan juurikin puolustuspäässä.

 

#4 Mikko Lehtonen A, Zürich Lions, NL, 9

10 ottelua, 1+7, 4 jäähyminuuttia, +9

Suoritukset ailahtelivat kisojen aikana. Välillä Lehtonen pelasi omien kykyjensä äärirajoilla, kun taas välillä peli takkuili todella pahasti. 32-vuotiaasta huomaa liikenopeuden loppuvan välillä kesken, mutta pelintekotaidot onneksi paikkaavat liikkeen tuomaa puutetta. Tämä on jo kolmas maailmanmestaruus hänelle, viides mitali kaiken kaikkiaan A-maajoukkueessa.

 

#10 Henri Jokiharju, Boston Bruins, NHL, 10

10 ottelua, 2+6, 6 jäähyminuuttia, +10

NHL:n seuraajille näiden kisojen Jokiharju oli jotain aivan muuta. Hän pelasi hyökkäävämpää jääkiekkoa, kuin mitä häneltä on aikuisurallaan kenties ikinä nähty. Jokiharjun alkusarja oli pisteiden valossa erinomainen, mutta pudotuspeleissä hänen ei tarvinnut enää tehoilla muiden puolustajien ottaessa tehovastuuta itselleen. Jokiharju valittiin Suomen kolmen parhaan pelaajan joukkoon kisoissa ja hänet valittiin myös kisojen tähdistökentälliseen. MM-kulta on Jokiharjulle toinen ja hän on pelannutkin vain kahdet kisat, pitäisikö hänet siis valita useammin mukaan?

 

#18 Vili Saarijärvi, Genève-Servette HC, NL, 7-

10 ottelua, 0+3, 0 jäähyminuuttia, +6

Suomen puolustuksen heikoin lenkki, osittain sen takia että pelasi suurimman osan peleistä seitsemäntenä puolustajana. Sveitsin pääsarjassa puolustajien pistepörssin kakkonen, mutta kiekolliset taidot eivät nousseet esiin isoja maita vastaan. Puolustuspäässä hänestä on huomattavasti vähemmän hyötyä kuin hyökkäyspäässä. Vaakanaisen loukkaannuttua sai mahdollisuuden kakkosparissa, mutta ei lyönyt lihoiksi.

 

#33 Nikolas Matinpalo, Ottawa Senators, NHL, 8

10 ottelua, 0+0, 6 jäähyminuuttia, +1

Ainoa kaikki ottelut pelannut pelaaja, joka jäi nollaan tehopisteeseen. Matinpalo ei ole kuitenkaan tehnyt uraansa hyökkäyspelillä, vaan varmalla puolustamisella ja alivoimien tappamisella. Kolmosparin oman pään luuta näissä kisoissa ja onnistui myös omassa roolissaan kohtalaisesti.

 

#41 Ville Heinola, Winnipeg Jets, NHL, 8+

10 ottelua, 3+3, 0 jäähyminuuttia, +9

Heinolaa pidettiin ja peluutettiin joukkueen ykköspakkina kaikissa muissa otteluissa, paitsi MM-finaalissa kun hänet siirrettiin kakkosylivoimaan. Kisat olivat Heinolalle valtava näytön paikka uutta NHL-sopimusta varten. Heinola ei kuitenkaan pystynyt ottamaan ykköspakin viittaa harteilleen. Jos Unkaria vastaan tehdyt tehot 1+1 ja Iso-Britanniaa vastaan tehdyt 2+0 otetaan pois, jää Heinolalle kahdeksaan otteluun tehot 0+2. Ei todellakaan sellaisia numeroita, joita ykkösparin ja ykkösylivoiman puolustajalta vaaditaan. NHL-ura saattaa jäädä ainakin toistaiseksi katkolle.

 

#55 Mikael Seppälä, HC Sparta Praha, Extraliga, 7

3 ottelua, 0+0, 0 jäähyminuuttia, +0

Ei mahtunut Leijonien kokoonpanoon ennen Urho Vaakanaisen loukkaantumista. Kokoonpanoon noustessa Seppälä oli seitsemäntenä puolustajana, eikä saanut peliaikaa hirveämmin. Pelatessaan ei kuitenkaan ottanut maaleja omiin, joka on kuitenkin puolustajien tärkein tavoite.

 

#58 Urho Vaakanainen, New York Rangers, NHL, 8

7 ottelua, 0+2, 4 jäähyminuuttia, +3

Pelasi ykkösparissa Ville Heinolan kanssa ja hoiti kaksikosta puolustuspään, jättäen tehoilun Heinolalle. Ei erottunut varsinkaan pudotuspeleissä ja hänestä huomasi, miksi NHL:n puolella ei mahdu pelaamaan yhtäjaksoisesti. Hyökkäyspeli ei onnistunut, mutta sai pidettyä kiekon pois omasta maalista. Pienen loukkaantumisen vuoksi jätti kolme peliä pelaamatta, mutta pääsi onneksi takaisin pelille eikä joutunut pidemmäksi aikaa sairastuvalle.

 

Hyökkääjät:

#13 Jesse Puljujärvi, Genève-Servette HC, NL, 10-

10 ottelua, 4+5, 2 jäähyminuuttia, +3

Erinomaiset kisat todella hyvän kauden jälkeen. Pelasi otteluita kolmessa ylimmässä ketjussa ja vaihteli kahden ylivoiman välillä. Ainoaa miinusta voi antaa tehottomuudesta ns. “isoja” maita vastaan. Pohjois-Amerikan kipuilujen jälkeen on kuitenkin hienoa nähdä, että Puljujärvi on löytänyt itselleen sopivan paikan pelata. Puljujärvi valittiin Suomen kolmen parhaan pelaajan joukkoon.

 

#15 Anton Lundell, Florida Panthers, NHL, 10-

10 ottelua, 4+3, 8 jäähyminuuttia, +3

24-vuotias Lundell pelaa ikäisekseen todella kypsää kahden suunnan jääkiekkoa. Aleksander Barkovin takana Floridassa saadut opit eivät ole todellakaan menneet haaskuun. Tehopisteiden saaminen kyseisellä pelaajaprofiililla ei ole aina taattua, mutta ykkösylivoimassa pelaaminen auttoi asiaa. Kaiken kaikkiaan onnistunut turnaus nuorelta lupaukselta.

 

#16 Aleksander Barkov C, Florida Panthers, NHL, 10

10 ottelua, 3+8, 2 jäähyminuuttia, +5

Missattuaan koko kauden 25-26, MM-kisoihin tulo saattoi herättää monissa kysymyksiä pelikunnosta. Maailman paras kahden suunnan sentteri pelasi kuitenkin kenties parhaan arvokisaturnauksensa Leijonien paidassa. Peräkkäisinä vuosina kaksi Stanley Cupia ja maailmanmestaruus molempien joukkueiden kapteenina osoittaa Barkovin olevan luontainen ja arvostettu johtaja. Barkovilla on toivottavasti ~10 vuotta uraa jäljellä ja luultavasti uran jälkeen hänestä puhutaan kaikkien aikojen suomalaisena jääkiekkoilijana. Rima on korkea, mutta Barkov jos joku, sen pystyy ylittämään. Barkov valittiin myös kisojen tähdistökentälliseen ja Suomen kolmen parhaan pelaajan joukkoon.

 

#19 Waltteri Merelä, SC Bern, NL, 8+

10 ottelua, 1+3, 6 jäähyminuuttia, +3

Maalipyssynä tunnettu ylöjärveläinen pelasi näissä kisoissa nelosketjun laiturina lyijyketjussa. Mukautumiskykyisenä pelaajana Merelä pystyy pelaamaan hämmentäjän roolissa puolustavampaa peliä, kuin mihin häneltä on totuttu. Isokokoinen kroppa ja kamppailuvahvuus antoivat myös valmiudet pelata +/- 0 jääkiekkoa.

 

#21 Patrik Puistola, Örebro HK, SHL, 7½

10 ottelua, 4+1, 0 jäähyminuuttia, +6

Puistolalta todella kaksijakoiset kisat. Näytti välillä pysäyttämättömältä, kun taas toisinaan häntä ei näkynyt kentällä ollenkaan. Puistolalla on parhaimmillaan poikkeuksellinen pelikäsitys, jonka ansiosta hän pystyy tekemään tilanteita tyhjästä. Valitettavasti kisoissa ei nähty tamperelaisen ylivoimaosaamista, sillä hän pelasi kakkosylivoimassa. Hänet tullaan luultavasti näkemään vielä useasti MM-jäillä.

 

#23 Sami Päivärinta, HPK, Liiga, -

- ottelua, -, - jäähyminuuttia, -

Ei pelannut kisoissa ja lähetettiin kertaalleen jo kotiinkin takaisin. Palasi kuitenkin Eemil Erholtzin loukkaannuttua ja sai leiman kisapassiinsa. Osoittaa, että kohta 23-vuotias Päivärinta ei turhia valita, eikä anna egolle turhaa valtaa. Tulevaisuus on hänen osaltaan kirkas ja kehitys on ollut roimaa Raumalta Hämeenlinnaan lähtemisen jälkeen. Kyllähän torijuhlissa kelpaa itse olla ennemmin paikan päällä, kuin katsoa televisiosta.

 

#24 Hannes Björninen, SCL Tigers, NL, 8½

10 ottelua, 1+3, 4 jäähyminuuttia, +6

Pelasi jälleen omassa tutussa Leijonaroolissaan nelosketjun keskellä ja alivoimalla. Otti tärkeitä aloitusvoittoja ja puolusti oman pään hyvin, ollen huomattavasti tehotilastoissa plussalla. Luultavasti kisoissa taas ensi vuonna.

 

#27 Janne Kuokkanen, Malmö Redhawks, SHL, 7+

10 ottelua, 1+2, 0 jäähyminuuttia, -1

Putosi neljän ottelun jälkeen kolmanneksitoista hyökkääjäksi, eikä päässyt enää kentälle. Neljään otteluun kuitenkin kelpo tehot 1+2. Kuokkanen jäi hieman väliinputoajaksi, sillä kolmosketjun laiturina hän ei mahtunut ylivoimalle, eikä alivoimapelaaminen kuulu hänen vahvuuksiinsa. Jää nähtäväksi, saako uusia mahdollisuuksia tulevissa MM-kisoissa.

 

#34 Aatu Räty, Vancouver Canucks, NHL, 10

10 ottelua, 4+3, 10 jäähyminuuttia, +4

Kolmosketjun keskeltä hyvät tehot, eikä pelannut edes ylivoimalla. Kaikki seitsemän pistettä syntyivät vieläpä eri otteluissa. Todella tärkeä alivoimapelaaja, kisojen toiseksi paras aloittava Barkovin jälkeen. Toivottavasti pystyy tulevaisuudessa tekemään NHL:n puolella tehopisteitä edes puolittain samalla tehokkuudella, kuin näissä kisoissa.

 

#37 Eemil Erholtz, Kärpät, Liiga, 6-

3 ottelua, 0+0, 2 jäähyminuuttia, +2

Ei jättänyt jäälle minkäänlaisia merkkejä olemassaolostaan, sai toki vain vähän peliaikaakin. Loukkaantui Latvia-ottelussa, eikä palannut sen jälkeen enää kaukaloihin. Ainoa positiivisesti mieleen jäänyt asia Erholtzin kisoista oli vahva maalineduspelaaminen hyökkäyspäässä. 

 

#64 Mikael Granlund A, Anaheim Ducks, NHL, 10

7 ottelua, 1+5, 0 jäähyminuuttia, +6

Tuli kisoihin mukaan vasta kolmen ottelun jälkeen ja onneksi tulikin. Tärkeä osa Leijonien ykkösketjua, sekä ykkösylivoimaa. Teki tehopisteitä tärkeissä paikoissa pudotuspeleissä ja isojen maajoukkuepelien kokemus huokui kolminkertaisesta maailmanmestarista. Granlund on pelannut jo kahdeksat MM-kisat, joka osoittaa hänen valmiudestaan pukea Suomen paita päälle silloin kun kutsu tulee.

 

#65 Sakari Manninen, Genève-Servette HC, NL, 8+

10 ottelua, 2+2, 2 jäähyminuuttia, +5

Pelasi kolmessa ylimmässä ketjussa kisojen aikana, mutta tehopisteet jäivät piippuun aiempiin MM-suoritteisiin verrattuna. Teki vain kaksi maalia, vaikka pelasi turnauksen aikana molemmissa ylivoimissa. Arvostettu johtaja ja liimapelaaja joukkueen toiminnassa.

 

#80 Saku Mäenalanen, SCL Tigers, NL, 9

10 ottelua, 3+2, 2 jäähyminuuttia, +5

Vähäisiin minuutteihin nähden varsin tehokas suoritus nelosketjun laiturilta. Ison kokonsa vuoksi vahva kamppailija, joka myös päätyi kahakoihin vihellysten jälkeen. Teki myös yksittäisten kisojen henkilökohtaisen piste-ennätyksensä. Osoitti olevansa luotettava kahden suunnan pelaaja ja on varmasti ensi vuonna pohdinnassa kisajoukkueeseen.

 

#86 Teuvo Teräväinen, Chicago Blackhawks, NHL, 10

1 ottelu, 0+2, 0 jäähyminuuttia, +0

Loukkaantui valitettavasti jo kisojen ensimmäisessä ottelussa, eikä pystynyt pelaamaan lopuissa otteluissa. Upotti kuitenkin ylivoimaosaamisellaan Saksan avausottelussa napaten kaksi syöttöpistettä. Kaikki eivät välttämättä edes muistaneet Teräväisen olevan joukkueessa, sillä hänen korvaajakseen tullut Mikael Granlund oli totuttuun tapaan vahva suorittaja.

 

#92 Lenni Hämeenaho, New Jersey Devils, NHL, 9+

10 ottelua, 3+5, 2 jäähyminuuttia, +5

Suomen joukkueen sisäisen pistepörssin kolmonen nosti tasoaan viime vuoden kisoista roimasti. Välillä kuitenkin hukassa jäällä, eikä tiennyt missä tulisi milloinkin olla. Liikenopeus vaatii kehitystä, samoin fyysinen peli. Laukausta kuitenkin löytyy vaikka muille jakaa. Tästä on hyvä parantaa.

 

#94 Konsta Helenius, Buffalo Sabres, NHL, 10

6 ottelua, 3+3, 4 jäähyminuuttia, +7

Leijonalaumaan viimeisenä tullut vahvistus osoittautui käänteentekeväksi pelaajaksi. Pudotuspeleissä kolmeen otteluun 3+1 ja maailmanmestaruuden ratkaissut maali Sveitsiä vastaan. Peli on kehittynyt merkittävästi kahden vuoden takaisista MM-kisoista ja tulee vielä kehittymään lisää. Vuonna 2006 syntyneellä suomalaisen jääkiekon huippulupauksella on loistava tulevaisuus edessä.

 

Päävalmentaja: Antti Pennanen, 10

Suurin osa Suomen jääkiekkokansasta on varmasti anteeksipyynnön velkaa Pennaselle kaikista epäilyksistä, sekä potkujen vaatimisesta. Pennanen johdatti Leijonat ensiksi olympiapronssiin, sitten maailmanmestaruuteen. Todisti epäilijät vääräksi parhaalla mahdollisella tavalla. Jää nähtäväksi, toistaako tempun ensi vuonna.

 

General Manager: Jere Lehtinen, 10

Aleksander Barkovin mukaan saaminen toimi käänteentekevänä hetkenä joukkueen rakentamisen suhteen. Joukkue oli muutenkin rakennettu todella hyvin, kolme tulosketjua ja yksi puolustavampi ketju. Pelaajille oli tehty selväksi heidän roolinsa, eikä konflikteja ainakaan julkisesti syntynyt. Lehtinen onnistui kisojen aikanakin naaraamaan huippuvahvistukisa Pohjois-Amerikasta, Mikael Granlundin ja Konsta Heleniuksen. 

 

UrheiluSuomen kolmen tähden yhteenveto:

1. Tähdet: Aleksander Barkov X2, Jesse Puljujärvi X2, Ville Heinola, Hannes Björninen, Sakari Manninen, Lenni Hämeenaho, Justus Annunen

2. Tähdet: Konsta Helenius X2, Anton Lundell, Ville Heinola, Henri Jokiharju, Vili Saarijärvi, Saku Mäenalanen, Justus Annunen, Patrik Puistola

3. Tähdet: Henri Jokiharju X2, Anton Lundell, Janne Kuokkanen, Konsta Helenius, Waltteri Merelä, Lenni Hämeenaho, Justus Annunen

 

*Tähdistä puuttuu Kanada-ottelu

**Saksa-ottelussa kolmanneksi tähdeksi palkittiin Philipp Grubauer

Justus Saha / UrheiluSuomi.com

Takaisin edelliselle sivulle