Käytämme evästeitä tarjoamamme sisällön ja mainosten räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen ja kävijämäärämme analysoimiseen. Jaamme myös sosiaalisen median, mainosalan ja analytiikka-alan kumppaneillemme tietoa siitä, kuinka käytät sivustoamme. Näytä tiedot
Sulje

Ratapyöräilyn uusi lähettiläs Sara Ferrara tähtää Tokioon 2020

Veikkausvinkit

Ratapyöräilyn uusi lähettiläs Sara Ferrara tähtää Tokioon 2020

 

Ratapyöräilijä Sara Ferrara, 21, on Suomea edustava maailmankansalainen, joka on vuodesta 2013 tehnyt töitä pyöräilyunelmansa eteen. Hän harjoittelee tähtäimenään Tokion olympialaiset ja kansainvälinen huipputaso rakastamassaan lajissa.

Sara Ferrara syntyi Meksikon Monterreyssa, josta hänen isänsä on kotoisin. Hänen äitinsä on suomalainen, joten muuten Meksikossa varttunut tyttö vietti kesänsä Suomessa. Kaksivuotiaana alkaneen voimistelu-uran olympiaunelma kariutui kantapään murtumaan, minkä jälkeen Ferrara aloitti sukelluksen. Pari vuotta sen jälkeen paikallisen seuran pyöräilyvalmentaja kutsui hänet Nuevo Leonin pyöräilyjoukkueen toimintaan mukaan. Tuolloin 14-vuotias Ferrara tajusi, että pyöräily sopisi hänelle lajina mainiosti:

”Tajusin, että pääsisin todella hyödyntämään kykyäni kovaan työhön ja päättäväisyyttäni”, hän muistelee nyt.

Pian sen jälkeen hän saavutti hopeaa Meksikon juniorimestaruuskilpailuissa, mikä motivoi jatkamaan kohti uusia tavoitteita. Vuonna 2012 hän voitti kolme kultaa junioreiden Pan-Amerikan mestaruuskilpailuissa, minkä jälkeen hän päätyi myös ensimmäistä kertaa nuorten MM-kilpailuihin.

”Siellä tajusin, että olin löytänyt urheilulajin, jota kohtaan tunsin intohimoa ja jossa halusin saavuttaa tavoitteeni.”

Viimeisenä juniorivuotenaan 2013 hänet valittiin naisten takaa-ajossa Meksikon maajoukkueeseen. Samana vuonna hän siirtyi edustamaan Suomea, mikä oli iso käännekohta.

”Se ei tarkoittanut pelkästään sitä, että jätin uuden joukkueeni, valmentajani ja taustatuen, mutta se tarkoitti sitä, että aloitin haastavan matkan kohti tavoitteitani omillani. Toivoin inspiroivani Suomen ratapyöräilyä kasvamaan. Aloitin yhteistyön valmentajani Simon Finnelin kanssa 2015, ja hänestä on ollut apu uuden tiimin kokoamisessa Suomen väreissä.”

Ferrara haluaa katsoa rajansa ratapyöräilijänä. Hän haluaa vakiinnuttaa tasonsa sellaiseksi, että saa itsestään aina parhaansa irti ja toivoo pääsevänsä 2020 olympialaisiin. Tämän kauden iso tavoite oli U23-EM-kilpailut, joissa tavoite kymmenen joukkoon sijoittautumisesta täyttyi.

”Silti tuntuu, että minulla oli potentiaalia enempäänkin. Toistaiseksi tämä kausi on jättänyt paljon nälkää ja motivaatiota kehittyä”, Ferrera sanoo.

Hän on sydämeltään ratapyöräilijä.

”Nautin nopeatempoisten kisojen sykkeestä, jatkuvasti muuttuvista taktiikoista ja adrenaliinista radalla. Sitä todella rakastan. Jonain päivänä haluan myös maantietiimiin, mutta ratapyöräily on prioriteettini.”

Hän tietää, mitä hyvältä ratapyöräilijältä vaaditaan: ensisijaisesti kunnollisia harjoitusmahdollisuuksia ympärivuotisesti, mutta paljon muutakin:

”Valmentajan, taitoa, kovaa työtä, kovaa harjoittelua, hyvää taktiikkaa ja halua menestyä. Yksi osa varmasti on, että pitää olla intohimoa urheiluun, oppia ja nauttia kilpailemisesta. Mitä enemmän kilpailukokemusta tulee, sitä paremmaksi kilpailijaksi tulee.”

Ferrera uskoo, että hänen itsepäisyyteensä, kova työntekonsa ja päättäväisyytensä ovat asioita, jotka tekevät hänestä hyvän pyöräilijän.

”Odotan itseltäni paljon. Se pitää minut motivoituneena ja tekemässä töitä kehittääkseni suorituksiani. Ne ominaisuuteni ovat auttaneet minua vaikeiden aikojen läpi, opettaneet ja kasvattaneet ja tuoneet aina uusia tavoitteita.”

Lajinsa luonteesta johtuen Ferrera on Suomessa varsin vähän, kuukaudesta kolmeen kesäisin. Sisävelodromin puute pakottaa häntä siirtymään harjoitusmahdollisuuksien perässä muualle aiemmin kuin hän välttämättä haluaisi.

”Ratapyöräilyä ei voi harjoitella sateessa eikä lumessa. Ratapyöräilyn maailmancupit alkavat syksyllä, joten kesä on oleellinen harjoitusjakso.”
Suomessa hän edustaa helsinkiläistä CCH:ta.

”Olen niin vähän Suomessa, etten ole juurikaan mukana heidän ympärivuotisessa toiminnassaan, mutta he ovat aina olleet avuliaita, kannustavia ja ystävällisiä. Näen paljon potentiaalia erityisesti nuoremmissa lapsissa ja paljon ihmisiä, joilla on ratapyöräilyyn erityistä intohimoa.”

UrheiluSuomi.com


Takaisin edelliselle sivulle