Käytämme evästeitä tarjoamamme sisällön ja mainosten räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen ja kävijämäärämme analysoimiseen. Jaamme myös sosiaalisen median, mainosalan ja analytiikka-alan kumppaneillemme tietoa siitä, kuinka käytät sivustoamme. Näytä tiedot
Sulje

Harva meistä on rautaa

Harva meistä on rautaa

Hiki jo ajatellessa

Ammattiurheilijan elämä Suomessa vaatii sitä kuuluisaa urheiluhenkeä. Vaikka joskus mediasta saattaa saada ruusuisen kuvan huippu-urheilijan elämästä, on se kuitenkin harvojen herkkua. Ja näissäkään tapauksissa ei verta, hikeä ja kyyneleitä ole säästelty. Menestys on seurausta huippulahjakkuudesta ja tinkimättömästä työstä. Epäonnea ei myöskään saisi olla liikaa matkassa. Taloudellista tukea tarvitaan ja oikeita ihmisiä ympärille. Töitä on tehty jo nuoresta pitäen ja usein koko perheen voimalla. On käyty harjoituksissa, hankittu varusteita, maksettu kausimaksuja, seurajäsenyyksiä ja matkoja. Menestyminen vaatii siis merkittäviä rahallisia ja ajallisia panostuksia. Tänä päivänä harjoittelun pitää olla yhä paremmin suunniteltua ja pitkäjänteistä sekä opiskelutkin pitäisi ehtiä hoitamaan. On kyse määrätietoisesta toiminnasta joka usein alkaa jo hyvin nuorena. Mikäli huipulle halutaan aikaa ja energiaa ei kuluteta muiden nuorten lailla ja elämään kuuluu siten monenlaisia uhrauksia. Kilpailu on kovaa ja kaikki haluavat voittaa. Aikuistumisen kynnyksellä alkaa talouden hoitoa koskevat kysymykset nostamaan päätään yhä enemmän. Tavoitteet ovat korkealla, mutta miten rahoittaa urheileminen ja eläminen? Opiskelua jatkaessa saa opintotukea, mutta lisätuloja kaivataan. Kotoa muuttamisesta voivat osa urheilijanuorukaisista vain unelmoida. Kaikki eivät unelmoi, sillä säästyy rahaa sekä aikaa kun pysyy äidin lihapatojen ääressä. Onko töiden tekemiseen aikaa tai energiaa? Vaikka nuorena ja hyväkuntoisena paljon jaksaakin söisi se kuitenkin arvokasta aikaa ja energiaa urheilulta. Monia lahjakkuuksia joutuu nöyrtymään näiden kysymysten äärellä orastavan uransa kokonaan lopettaen. Useilla onneksi myös löytyy monenlaisia ratkaisuja taloudellisiin haasteisiin ja ura voi jatkua, mutta ongelmat eivät suinkaan yleensä lopu.

Urheilijan kapea leipä

Sponsoriraha on yleisin huippu-urheilijan tulonlähde ja tuo tukea vaihtelevasti. Sponsorin saaminen lajista ja menestyksestä riippuen voi olla tiukassa ja rahojen käyttökohteen suhteen saattaa olla rajoituksia. Myös urheilija persoona voi olla vaikuttava tekijä ja omasta luovuudestakin saattaa olla hyötyä että onnenpotku osuu kohdalle. Yllättävän moni suomalainen urheilija saa rahallista tukea lainan muodossa vanhemmiltaan tai muilta läheisiltä. Onneksi tänä päivänä on yhä enemmän mahdollisuuksia saada rahoitusta joustavasti. Valtion veroton apuraha on toisena yleisimpänä osarahoituksen muotona. Tämäkään ei toki yksinään riitä, mutta osaltaan tuo jonkinlaista turvaa menojen kattamiseen.  Olympiakomitea jakaa myös tukea, joka on jo merkittävämpi tulonlähde urheilijalle ja voi sisältää tukea monessa muodossa. Myös seura ja liitot myöntävät tukia parhaille urheilijoilleen. Näistä tukimuodoista huolimatta osa urheilijoista joutuu käymään töissä osa-aikaisesti. Valitettavasti sosiaalitoimiston luukkukin on tullut useammalle kovaa työtä tekeville urheilijoille tutuksi. Näin nöyryyttävääkin kokemusta köyhyysrajan alapuolella kamppailua suomalaisen urheilun huipulla voi olla vaikea kuvitella. Lienee sanomattakin selvää, että säästämistä pahan päivän varalle tai eläkkeeseen ei näissä olosuhteissa ole läheskään kaikille mahdollista. Arvokisamitalien myyjiä on maailmalla nähty, mutta Suomesta ovat kuitenkin vielä puuttuneet.

Stressaava yhtälö

Kun talous sakkaa voi stressin kokonaismäärä nousta kohtuuttomalle tasolle yhdessä urheilun kanssa. Onhan liikuntakin fyysistä stressiä ja palautuminen on urheilijalla aivan keskiössä. Jatkuva epävarmuus vaikeuttaa huomattavasti toimintaa ja vie ajatuksia muualle kun keskittymisen pitäisi olla huipputasolla ja kokonaan suorituksissa. Tämän kaltaisessa yhtälössä lisädraama esim. ihmissuhdeongelmien tai läheisen sairastumisen muodossa voi olla jo liikaa kuormaa. Rahoituksen saaminen kulkee yleensä vahvasti käsi kädessä tulosten kanssa, joten paineet tehdä tulosta ovat kovat. Entä miten on niinkin tärkeän asian laita kuin laadukkaan ravitsemuksen? Ihan makaronilla ja jauhelihalla ei kehitytä optimaalisesti eikä tehdä maksimaalisia tuloksia. Ravinto vaikuttaa myös osaltaan palautumiseen ja samoin toki tekevät myös palauttavat toimet kuten hieronnat, joista rahapulassa oleva urheilija voi joutua tinkimään. Puhumattakaan laadukkaasta levosta, jota stressi väistämättä heikentää. Kun taas mennään kilparadalle, niin huippusuoritukset tunnetusti vaativat myös rentoutta. Ylipäätään ylimääräiset jännitteet kehossa heikentävät suoritustasoa kilpailuissa ja harjoituksissa nostaen myös loukkaantumisriskiä. Kovien paineiden alla tulee helpommin ajatelleeksi, että pitää vain harjoitella lisää ja kovempaa jolloin uhkana on ylikunto. Enemmän ei ole aina parempi.

Pienen maan pienistä resursseista pyritään puristamaan timantteja. Katsojat kotisohvillaan ja herrat hallituksissaan vaativat menestystä. Matematiikassakin yhtälön molempien puolien pitää täsmätä.


Takaisin edelliselle sivulle